Jussi Toivonen 19.6.2019

Harvalla on öljylähde omalla tontilla, mutta kaikilla on iso energianlähde talon katolla. Auringon energia kannattaa ottaa talteen, muuntaa sähköksi ja hyödyntää kiinteistöjen ja autojen käyttövoimaksi. Kerron esimerkin:

Eräs tuttavani kytki talonsa ja autonsa aurinkosähköön noin vuosi sitten. Yhdistelmä toimii hyvin. Aurinkosähkö parantaa sähköautoilun kannattavuutta ja sähköautoilu aurinkosähkön kannattavuutta.

Tuttavani katolle asennettu 7 kW:n järjestelmä tuottaa vuosittain reilut 6000 kWh aurinkosähköä. Se on noin puolet siitä, mitä talo vuodessa kuluttaa. Aurinkosähkön paras tuotantoteho osuu kuitenkin maalis-lokakuulle, jolloin talon maalämpöpumppu kuluttaa vain vähän sähköä.

Sähköä tulee siis noina kuukausina reilusti enemmän kuin talo tarvitsee. Ylijäämä virtaa automaattisesti valtakunnanverkkoon, ja sähköyhtiö maksaa siitä markkinasähkön hintaan sidotun kohtuullisen korvauksen. Se on kuitenkin vain kolmasosa siitä hinnasta, minkä talon omistaja maksaa verkosta ostamastaan sähköstään.

Toisin sanoen: omistaja voi maksimoida aurinkosähköinvestointinsa tuoton, kun hyödyntää mahdollisimman suuren osan tuotannosta itse. Kaikki, minkä voi sähköistää, kannattaa sähköistää – on kyse sitten hammasharjasta, ruohonleikkurista, lämmityksestä, jäähdytyksestä tai jopa autosta.

Joku kriitikko voi pitää 6000 kWh:n vuosituottoa vähäisenä. Eihän se ole kuin puolet siitä, mitä tuo talo tarvitsee. Mutta tuttavani on laskenut, että hänen autonsa kulkee sillä kokonaisen vuoden. Kilometrejä hän kelaa 36 000 vuodessa, ja auton (VW e-Golf) keskikulutus on noin 16 kWh/100 km.

Kaveri ajattelee, että latailee omalla tontilla sen minkä ehtii ja verkosta sitten vuoden mittaan ne sähköt, mitkä ovat sinne niin sanotusti ylijääminä vuotaneet. Hän siis käyttää Suomen sähköverkkoa virtuaaliakkuna.

Tuttavani tuottaa oikeastaan kaiken autoiluun tarvitsemansa energian itse, suhteellisen pienellä alueella (24 paneelia, joiden pinta-ala on 37 m2), edullisesti ja päästöttömästi. Vähemmästäkin tulee insinöörille hyvä mieli, miksei muillekin.

Sähköauton lataus: kiinteistön muistilista

Älkää käsittäkö väärin. Minä en kuulu sähköautouskovaisten heimoon. Ajan itse mukavasti dieselillä, koska työpäivät ovat niin kiireisiä, että joskus kolmen minuutin tankkaustaukokin tuntuu pitkältä.

Käytettävissä olevien faktojen ja omaan energiatehokkuusalan työhön liittyvään näkemykseen nojautuen sanoisin kuitenkin, että tuossa edellä on tulevaisuus.

Sen toteuttaminen laajassa mittakaavassa vaatii tietysti jonkin verran rahaa. Aurinkosähkö maksaa Suomessa järjestelmän koosta riippuen 0,85–1,20 euroa per watti, asennettuna ja ennen tukia.

Karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää, että isoon omakotitaloon sopiva kokonaisuus maksaa kymppitonnin ja taloyhtiön järjestelmä muutamia kymppitonneja. Suuren tuotantotilan tai toimistotalon laitos kustantaa viisi- tai kuusinumeroisen summan.

Kiinteistöjen arvoon ja elinkaarikustannuksiin suhteutettuna nämä ovat kuitenkin yleensä siedettävän kokoisia investointeja.

Aurinkosähkön tuotanto tarjoaa jo Suomen oloissa 4–8 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle, kun järjestelmä mitoitetaan oikein. Aurinkosähkön kannattavuus ja suosio paranee entisestään, kun sähkön varastointiin liittyvä haaste ratkaistaan, joko virtuaalivarastoinnin tai fyysisten akkujen avulla. Alussa kerrottu esimerkki osoittaa, että autoakin voi käyttää sähkön varastona.

Teknologian kehitys pitää huolen siitä, että aurinkosähkö ja sähköautot kehittyvät lähivuosina nopeammin kuin perinteiset kilpailijansa. Sähköautot halpenevat ja niiden pikalataustehot kasvavat.

Aurinkosähköstä kiinnostuneiden omakotitalojen, taloyhtiöiden ja toimitilojen omistajien kannattaa varautua autoilun muutokseen jo nyt. Varautumisen tarkistuslistalle nostaisin mm. nämä kysymykset:

  • Kuinka moni kiinteistön käyttäjistä ajaa sähköautolla tai ladattavalla hybridillä tai 5 vuoden kuluttua? Kuinka moni 10 vuoden kuluttua?
  • Kuinka suuri osa näistä sähköautoilijoista lataa akkunsa päivällä, kuinka moni yöllä?
  • Miten lataus järjestetään? Riittääkö hidaslataus vai tarvitaanko keskinopeita latauspisteitä tai jopa yksi pikalatauspiste?
  • Pitääkö kiinteistön sähköverkkoa vahvistaa?
  • Miten lataus laskutetaan? Tarjoaako kiinteistö sähköautoilijoiden sähköt vai laskutetaanko heitä?
  • Millaista tukea valtio maksaa aurinkosähkön ja latauspisteiden rakentamiseen?
  • Miten kiinteistön ja autoilun verotuksen arvioidaan muuttuvan 2020-luvulla?
Latauspisteiden kustannus: satasista kymppitonneihin

Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen on edullisempaa kuin yleisesti kuvitellaan. Bensaa ei tule joka tontille, mutta sähköä tulee.

Halvin omakotitason ratkaisu on tarkistuttaa autotallin pistorasian kunto ja syöttävän kaapelin reitti ammattilaisella, ja jos tämän lausunto on myönteinen, liruttaa autoon sähköä 6A tai 10A virralla. Viimeksi mainittu lataa e-Golfiin kymmenessä tunnissa noin 120 km toimintamatkaa. Se riittää hyvin useimpien arkipäiväiseen ajoon. Suomalaiset ajavat keskimäärin noin 50 km päivässä.

Taloyhtiöille ja toimitiloille edullisin keino on usein pysäköintialueiden lämmitystolppien tarkastus ja niiden rasioiden vaihto pitkäaikaiseen latauskäyttöön sopivaksi. Tällä keinolla latausvirta voidaan nostaa turvallisesti jo 16A tasolle.

Tämän ratkaisun kustannus on noin 7000-8000 euroa per kymmenen latauspistettä. Jos tehoja nostetaan reilusti ja samaan paikkaan rakennetaan kymmenen keskinopeaa 11 kW latauspylvästä, tyypillinen kustannus kaapelointeineen on noin 20 000 euroa.

Keskinopeat latauspisteet riittävät useimpien kiinteistöjen tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. Ne pystyvät täyttämään isoakkuisen Teslankin akut työpäivän kuluessa ja tarjoavat mukavasti lisärangea myös lyhyemmän asioinnin aikana.

Yksi pikalatausasema (teho 50 kW) maksaa yhtä paljon kuin yksi henkilöauto, mutta sellaisia tarvitsevat vain hyvin harvat kiinteistöt. Poikkeuksen muodostavat lähinnä kauppakeskukset ja valtateiden liikenneasemat.

Mitoita suuremmaksi, niin saat sähköä myös pilvisellä säällä

Olen saanut olla mukana toteuttamassa lukuisia energiatehokkuusprojekteja, joihin liittyy sekä aurinkosähköä että sähköautojen latauspisteitä.

Aurinkosähkön ensisijaiseksi käyttökohteeksi määritellään usein kiinteistön lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen tarkoitetut järjestelmät, kuten lämpöpumput ja jäähdytyskoneet. Aurinkosähkön tuotanto osuu erinomaisesti yhteen varsinkin jäähdytyksen kysynnän kanssa.

Myös sähköautojen latauksen kysyntä kasvaa voimakkaasti. Pääkaupunkiseudulle asennettujen latauspisteiden käyttöaste on noussut jo monin paikoin niin korkeaksi, että latauspaikoista alkaa olla pulaa.

Mitä ajattelen, kun keskustelen asiakkaidemme kanssa ja johdan heidän asennustensa toteutuksia? Muun muassa sitä, miksi uudet järjestelmät mitoitetaan niin pieniksi.

Riittävän suuri aurinkosähköpaneelien, inverttereiden ja latauspisteiden kokonaisuus pitää huolen siitä, että järjestelmä tuottaa hyvin sähköä myös pilvisellä säällä, eikä kapasiteetti lopu kesken, kun sähköautojen lataus yleistyy 2020-luvulla. Uusinta teknologiaa edustava aurinkosähkö pystyvät tarjoamaan yllättävän hyvän tuoton myös silloin, kun taivaalla on pilviä.

Maailma sähköistyy ja tarvitsee kaiken vähäpäästöisen energian, mikä voidaan tuottaa järkevästi. Suomi ei ole poikkeus.

En ylläty suuresti, jos kymmenen vuoden kuluttua enemmistö suomalaisista kiinteistöistä tuottaa merkittävän osan tarvitsemastaan sähköstä itse, energianlähteenään aurinko. Vuonna 2029 aurinkosähkö on yhtä arkinen asia kuin lämpöpumput vuonna 2019.

Jutellaan silloin toisillemme, että näinhän sen pitikin mennä:

Sähköistettiin lämmitystä ja sähköistettiin liikennettä. Ryhdyttiin lataamaan autoja omalla aurinkosähköllä, jotta voitiin minimoida arabimaista ja Venäjältä hankittavan fossiilisen energian käyttö.

Kirjoittaja Jussi Toivonen on sähkövoimatekniikan insinööri ja LeaseGreenin projektitoiminnan johtaja. Hän on työskennellyt aiemmin mm. SRV:n, S-Ryhmän ja Pöyryn palveluksessa.

Tekstiä editoitu 20.6.: korjattu viittaus suuren aurinkosähköjärjestelmän hintaan, joka on viisi- tai kuusinumeroinen summa eikä neljä- tai viisinumeroinen.

Suosittelemme myös näitä blogeja:

Kaukolämpö vai maalämpö

Maalämmön pääkallonkuvat

Ilmastovouhotus, toinen näkökulma