Hallituksen tuore päätös kivihiilen kieltämisestä nostaa kaukolämmön hintaa ja lisää raskaan sarjan lämpöpumppujen kysyntää. Näillä vinkeillä väistät lämpöpumppuinvestoinnin turhimmat virheet.

Suuri osa Etelä-Suomen suurten kaupunkien kaukolämmöstä tehdään kivihiilellä, koska se on markkinoiden halvin polttoaine. Tilanne muuttuu, kun hallitus pakottaa kaukolämmön tuottajat luopumaan hiilestä.

Se korvataan kalliimmilla polttoaineilla.

Osa kerrostalojen ja toimitilakiinteistöjen omistajista sopeutuu ja maksaa nurisematta suuremmat kaukolämpölaskut. Aktiiviset omistajat parantavat talojensa energiatehokkuutta ja ryhtyvät selvittämään oman energiantuotannon vaihtoehtoja – joko täydentämään kaukolämpöä tai korvaamaan sen kokonaan. Katseet kääntyvät raskaan sarjan lämpöpumppuihin.

Lämpöpumput sopivat erinomaisesti myös suuriin rakennuksiin, ja ne tarjoavat monille kiinteistön omistajille kaukolämpöä pienemmät elinkaarikustannukset. Samalla pienenevät myös CO2-päästöt.

Tosiasia kuitenkin on, että lämpöpumppujärjestelmän hankinta vaatii ostajalta enemmän ymmärrystä ja viitseliäisyyttä kuin kaukolämpö. Jokainen kiinteistö ja jokainen kaupunki on oma erityinen tapauksensa, eikä kaupan hyllyltä löydy kaikkiin tapauksiin sopivaa standardiratkaisua.

Yhdessä tapauksessa maalämpöpumppu tarjoaa parhaan tuoton. Toiseen tilanteeseen sopii ilma-vesilämpöpumppu ja kolmanteen poistoilmalämpöpumppu. Ja joskus kiinteistön omistajan kannalta optimaalisin ratkaisu on lämpöpumppuinvestoinnin lykkääminen tai hylkääminen.

Haaste 1: Valitse luotettava tekijä

Kiinteistön omistajat ovat tyypillisesti fiksuja ihmisiä, mutta vain harvoilla omistajilla on riittävästi osaamista uuden lämpöpumppuratkaisun reunaehtojen määrittelemiseen.

Projektin suunnittelun lähtökohdat menevät oikein, kun omistajan tukena on laitetoimittajista riippumaton yhteistyökumppani, joka pystyy valitsemaan kiinteistön tilanteeseen hyödyllisimmän vaihtoehdon.

Tarvesuunnittelun aikana selvitetään, mikä lämpöpumpputyyppi sopii kohteeseen parhaiten, hahmotellaan projektin laajuus sekä laaditaan alustava arvio investoinnin kokoluokasta, saavutettavasta energiansäästöstä sekä projektin vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Laadukas kannattavuuslaskelma perustuu mahdollisimman realistiseen arvioon investoinnin teknisestä elinkaaresta, huollon ja rahoituksen kustannuksesta sekä energian hintojen kehityksestä.

Hankesuunnittelussa valitaan laiteratkaisut, varmistetaan projektin tekniset liittymäpinnat ja valitaan urakoitsijat.

Järjestelmän suunnittelun ja työn toteutuksen saumattoman yhteistyön varmistaminen kuuluu tämän vaiheen keskeisiin asioihin. Vastuu kokonaisuudesta säilyy selkeimpänä, kun sekä toteutus että suunnittelu hankitaan samalta taholta eli kokonaistoimittajalta.

Teknisten ratkaisujen lähtökohdaksi tulee aina asettaa kiinteistön käyttäjien viihtyvyyden parantaminen.

Haaste 2: Ajattele laajasti

Ostajalle hyödyllisin lämpöpumppujärjestelmä vaatii suunnittelijalta laajaa ymmärrystä ja vastuullisuutta. Suunnittelijan täytyy tietää, mikä ratkaisu sopii parhaiten kiinteistön nykyiseen lämmönjakoverkostoon, kiinteistöautomaatioon, sähköjärjestelmään, ilmanvaihtoon ja käytettävissä oleviin tiloihin. Uudet koneet, varaajat, putket, kanavat ja johdot tarvitsevat tietysti tilaa.

Suunnittelijan täytyy selvittää myös muutosten kohteena olevien rakenteiden ja eristeiden mahdolliset riskit. Laitteistot pitää sijoittaa niin, että niiden ääni ei häiritse kiinteistön käyttäjiä. Jos projektin suunnitteluun voidaan yhdistää kiinteistön muita korjauksia, kokonaisuus tulee edullisemmaksi talon omistajalle.

Haaste 3: Optimoi teho

Suuren lämpöpumpun hankinta vaatii ymmärrystä ennen kaikkea kiinteistön lämmitystehon tarpeesta. Jos kiinteistön omistaja painottaa hankinnassa halpaa hankintahintaa, lämpöpumppujen teho saattaa jäädä vajaaksi. Toimiva maalämpöjärjestelmä tarvitsee riittävän määrän kaivoja, jotta kaivot eivät jäädy.

Kaikissa lämpöpumpuissa pitää olla riittävästi kilo- tai megawatteja, mutta turhasta tehosta ei kannata maksaa. Vastuullinen suunnittelija ratkaisee nämä ongelmat, ja viisas kiinteistön omistaja muistuttaa häntä niistä. Parhaat suunnittelijat huomioivat työssään kiinteistöautomaation älykkään ohjauksen mahdollisuudet. Tämä hillitsee osaltaan järjestelmän tehovaatimusta ja kokonaiskustannusta.

Haaste 4: Valvo asennukset

Hyvin suunniteltu lämpöpumppujärjestelmä voidaan pilata surkeilla asennuksilla. Kaikilla projektiin valittavilta urakoitsijoilta pitää vaatia työssä välttämättömät pätevyydet (kylmäaine, käyttövesi, sähkö, kaukolämpö) sekä riittävät näytöt osaamisesta, kokemuksesta ja vastuun kantamisesta.

Projektin onnistumisen todennäköisyys nousee, jos suunnittelija ja toteutuksesta vastaava projektipäällikkö tekevät tiivistä yhteistyötä. Projektipäällikön on parasta valvoa paikan päällä, että kriittiset asennukset tehdään oikein. Mahdolliset ongelmatapaukset voidaan ratkaista nopeasti, kun järjestelmän toteuttajalla ja suunnittelijalla on yhteiset intressit.

Haaste 5: Varmista säästöt

Suuren kiinteistön energiajärjestelmän uudistaminen on vaativa hanke, jossa on useita kymmeniä tai jopa satoja erilaisia muuttujia. Uusien koneiden, toimilaitteiden ja antureiden yhteispelin virittäminen vaatii aikaa ja osaamista. Yksi hyvä vaihtoehto tämän haasteen ratkaisemiseen on palvelusopimus, jossa järjestelmän toimittaja ottaa vastuun suunniteltujen olosuhteiden ja säästöjen toteutumisesta esimerkiksi kahden vuoden ajaksi.

Haaste 6: Järki päässä säästämiseen

Energiansäästö on tärkeä asia ja suuri mahdollisuus kiinteistön omistajille, mutta sitä ei tietenkään pidä tehdä mukavuuden kustannuksella.

Termostaatin säätäminen 18 asteeseen voi olla tehokasta, mutta se ei ole mukavaa. Huomattavasti järkevämpää on parantaa talon energiatehokkuutta lämpöpumpuilla, ottaa ilmanvaihdon poistoilmasta lämpö talteen, tasoittaa eri tilojen ja huoneistojen lämpötilaerot sekä tehostaa talon energiajärjestelmän ohjausta tekoälyä hyödyntävän automaation avulla.

Älykäs järjestelmä ennakoi säätilan ja kiinteistön käytön muutoksia. Sisälämpötila pidetään 21 asteessa, mutta talon energiakustannukset putoavat 20 prosenttia – usein enemmänkin.

Fiksusti suunniteltu ja toteutettu lämpöpumppuratkaisu on yhtä luotettava lämmönlähde kuin kaukolämpö.

Talon käyttäjät huomaavat eron lähinnä lämmityslaskussa. Tämän päivän tiedoilla realistinen arvio on, että tyypillinen suomalainen taloyhtiö voi säästää lämpöpumppujen avulla satoja tuhansia euroja tulevien vuosien aikana.

Tekstin kirjoittaja Tomi Mäkipelto johtaa LeaseGreeniä, joka on suurten kiinteistöjen energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö. Ennen LeaseGreeniä Mäkipelto ehti työskennellä johtajana mm. Caverionissa, YIT:ssä ja EPV Energiassa. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja kauppatieteen tohtori. Mäkipellon teksti on julkaistu alunperin Kauppalehden blogeissa 13.4.2018.