Lari Paavolainen 20.3.2019

Taloyhtiöiden yhtiökokousten sesonkiaika alkaa nyt. Isännöitsijät ja hallitukset junailevat maalis-toukokuussa tuhansittain yhtiökokouksia, joissa päätetään keskeisistä ihmisten asumiseen, hyvinvointiin ja varallisuuteen liittyvistä asioista. Kokousten joukossa on hyviä kokouksia mutta myös paljon sellaisia tilaisuuksia, jotka eivät ole niin hyviä.

Hyvässä taloyhtiössä asukkaat ymmärtävät, että vastuu yhteisestä omaisuudesta kuuluu kaikille. Hyvään yhtiökokoukseen osallistuu siksi suuri osa taloyhtiön asukkaista. Hyvä kokous katsoo varsinkin tulevaisuuteen. Jokainen kokouksen osanottaja voi vaikuttaa tähän omalla toiminnallaan.

Huono kokous juuttuu niin pitkäksi aikaa menneen vuoden pikkuseikkoihin, ettei tulevien asioiden käsittelyyn jää enää aikaa eikä energiaa. Kokousväen verensokeri laskee ja puoli yhdeksän uutiset alkavat.

Päättyvän tilivuoden asiat ovat totta kai tärkeitä. Isännöitsijä voi jouduttaa niiden käsittelyä hyvällä valmistelulla. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Taloyhtiön innokkaimmat ja äänekkäimmät osakkeenomistajat käyttävät arvokkaan yhteisen ajan omien ajatustensa rönsyilevään esittelyyn, sivuuttaen kylmästi kokouksen puheenjohtajan sanalliset ja sanattomat ohjeet puheenvuorojen pituudesta ja esitystavasta.

Suuri osa taloyhtiöiden osakkeenomistajista ymmärtää varmasti, mikä on taloyhtiössä tärkeää ja mikä ei. Ongelmana on vain se, etteivät kaikki osakkeenomistajat ehdi tai viitsi osallistua kokouksiin. Äänekäs vähemmistö saattaa ottaa silloin vallan ja toimii pahimmassa tapauksessa enemmistön edun vastaisesti.

Kiinteistöjen suuret ikäluokat tulevat remontti-ikään

Pitkäjänteisyyden merkitys nousee nyt, kun 1960-1980-luvuilla rakennetut asuinkerrostalot tulevat remontti-ikään. Julkisivujen korjaukset ja linjasaneeraukset osuvat jos ei nyt samalle vuodelle niin usein samalle vuosikymmenelle kuitenkin.

Kehitettävää riittää myös esteellisyyden ja energiatalouden parissa. Kaukolämmön hinta on noussut Suomessa 137 prosenttia 2000-luvulla, kun kuluttajahinnat ovat kohonneet samaan aikaan ”vain” 30 prosenttia. Taloyhtiöillä on nyt tärkeän ja suuren valinnan paikka: jatketaanko kaukolämmön käyttöä, vaikka edessä näkyy uusia hinnankorotuksia vai lähdetäänkö etsimään markkinoilta vaihtoehtoisia ratkaisuja lämmitykseen?

Energiaremontti tarjoaa taloyhtiöille mahdollisuuden hankkia taloudellisia resursseja muiden remonttien toteuttamiseen. Lämpöpumppuihin, ilmanvaihdon energiatehokkuuteen, aurinkosähköön ja älykkääseen automaatioon perustuva modernisointi pienentää taloyhtiön energialaskua 20–60 prosenttia. Investoinnit voidaan kuolettaa kuukausimaksulla, joka jää parhaissa tapauksissa pienemmäksi kuin investointien tuloksena syntyvät säästöt.

Taloyhtiötä pitäisi hoitaa yhtä hyvin kuin parhaita firmoja

Energiaremontti poistaa taloyhtiöstä sellaisen energiankulutuksen, joka ei ole talon asukkaiden viihtyvyyden kannalta välttämätöntä. Tehokkuus paranee, kun lämpöpumput valjastetaan lämmön tuotantoon talon omalla tontilla. Viihtyvyys paranee, kun ilmanvaihtoa ja lämmönjakoa ohjataan nykyaikaisen automaation avulla oikein.

Yksinkertaisimpien energiatehokkuustoimien takaisinmaksuaika on 0–1 kuukautta. Lämpöpumppujen ja aurinkosähkön hyödyntäminen vaatii kuitenkin pitempää jännettä, sillä näiden järjestelmien takaisinmaksuajat nousevat nykyisillä energian hinnoilla 7–15 vuoteen. Tuotto osakkeenomistajalle nousee kuitenkin korkeaksi. Taloyhtiö voi säästää satoja tuhansia euroja energialaskustaan, kun yhtiökokous ottaa etäisyyttä lyhytjänteisyystautiin ja päättää ryhtyä hoitamaan taloyhtiötä yhtä hyvin kuin parhaita yrityksiä hoidetaan.

Pelissä on hyvin suuri taloudellinen intressi. Asunto-osake kun muodostaa valtaosan siitä varallisuudesta, jonka tavallinen suomalainen onnistuu saamaan haltuunsa. Oma koti on useita vuosikymmeniä kestäneen sitkeän työnteon tulos.

Lari Paavolainen on energiapalveluyhtiö LeaseGreenin Energiaremontti-palvelun johtava asiantuntija. Energiaremontti-palvelun rahoituskumppanina toimii OP Ryhmä.