Tweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Share on Facebook

Donald Trumpin ilmastopolitiikka ei ole uskottavaa eikä kestävää. Trumpin toimet saattavat jopa lisätä liiketoiminnan vastuullisuuteen kohdistuvaa painetta.

Juho Rönni 15.6.2017

”Lunta tuli neljä tuumaa tänä viikonloppuna New Yorkiin. On yhä lokakuu. Se siitä ilmastonmuutoksesta.”

Amerikkalaisen kiinteistöliikemiehen tviitti kiteytti tehokkaasti monien kadunmiesten ilmastoanalyysin syksyllä 2011. Viisi vuotta myöhemmin tämä mies valittiin maailman vaikutusvaltaisimman valtion presidentiksi. Pari viikkoa sitten hän ilmoitti, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta.

Olisi loukkaus pihtiputaalaisia kohtaan väittää, etteivät Donald Trumpin ilmastotieteeseen liittyvät näkemykset ole sen kummempia kuin Pihtiputaan mummon mielipiteet.

Rohkenen väittää, että suuri osa Suomen mummoista ymmärtää, mikä on sää ja mikä ilmasto.

Iso raha haastaa Trumpin

Trump luultavasti ymmärtää eron itsekin. Miksi hän sitten puhuu ja toimii niin kuin toimii? Luultavasti siksi, että hän uskoo tekevänsä taantuville amerikkalaisille hiilikaivoskaupungeille palveluksen ja voittavansa kannatusta niiltä maanmiehiltään, joiden mielestä Yhdysvaltain pitää mieluummin rikkoa kansainvälistä yhteistyötä kuin rakentaa sitä.

Trump saattaa kuitenkin laskea väärin. Lukuisat USA:n suurkaupungit, osavaltiot ja suuryritykset ovat ilmoittaneet, etteivät ne kunnioita presidenttinsä linjauksia.

Kalifornian osavaltio on ilmoittanut, että se ottaa liittovaltion pois potkimat ilmastotutkijat suojiinsa. Applen toimitusjohtaja Tim Cook tviittasi, että Trumpin päätös oli ”väärin planeettaamme kohtaan”. Facebookin Mark Zuckerberg kirjoitti omassa päivityksessään, että vetäytyminen Pariisin sopimuksesta on ”paha juttu ympäristölle ja paha taloudelle”. Hänen mukaansa se vaarantaa lastemme tulevaisuuden.

Teslan, Googlen, General Electricin, Amazonin ja Disneyn johtajat seurasivat perässä. Maailman vaikutusvaltaisimpien pankkien joukkoon kuuluvan Goldman Sachsin pääjohtaja Lloyd Blankfein lähetti kaikkien aikojen ensimmäisen tviittinsä, joka näytti tältä:

Talous tulee tieteen avuksi

Amerikkalaisten suuryritysten viesti on selvä. Trump ottaa suuren riskin maansa puolesta, ja hänen politiikkansa on lyhytjänteistä. Se ei ole uskottavaa eikä kestävää.

Ilmastonmuutoksen tieteellinen pohja on niin luja, ettei yksi populisti pysty sitä murtamaan.

Tieteen avuksi tulee myös talous. Teknologian nopea kehitys pitää huolen siitä, että ilmastopäästöjen vähentäminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Ne tahot, jotka eivät ryhdy toimiin, saattavat säästää vähän rahaa lyhyellä aikavälillä mutta menettävät paljon rahaa pitkällä aikavälillä.

Jätät miljoonan euron investoinnin tekemättä nyt, jotta voit maksaa energiasta kolme miljoonaa enemmän seuraavan kymmenen vuoden aikana? Viisasta? Vai tyhmää?

Riippuu näkökulmasta. Suomessakin on edelleen firmoja, jotka tinkivät mieluummin kahvitarjoilun laadusta kuin leikkaavat turhan energiankulutuksen pois.

Sijoittajat esittävät kovia kysymyksiä

Passiivisuuteen liittyvät riskit ovat kuitenkin kasvaneet. Maailman suurin varainhoitotalo BlackRock listaa raportissaan kaikkiaan neljä ilmastoriskiä, joihin omistajien tulisi kiinnittää huomiota:

  1. Fyysinen: Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen lisää tulvia, tuulia ja kuivuutta.
  2. Teknologinen: Energiavarastojen, sähköautojen ja energiatehokkuuden kehitys saattaa horjuttaa nykyisiä liiketoimintamalleja.
  3. Sääntelyriski: Päästöihin ja energiatehokkuuteen liittyvän sääntelyn kiristyminen sekä muuttuvat tukimekanismit, verot ja päästökauppa.
  4. Sosiaalinen: Muuttuvat kuluttajatottumukset ja kansalaisjärjestöt kohdistavat painetta fossiilisia polttoaineita käyttäviin yrityksiin.

BlackRockin mukaan jokaisen sijoittajan tulisi huomioida ilmastonmuutokseen liittyvät riskit sijoituspäätöksissään. Mitä pitempi sijoitushorisontti, sitä suurempi painoarvo ilmastoriskille pitäisi antaa.

Kyse ei ole siitä, että sijoittajien tarvitsisi tinkiä tuotoistaan. Useissa viime aikojen tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vastuullisesti toimivat institutionaaliset sijoittajat menestyvät vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin ne tahot, jotka eivät ole huomioineet ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä.

Yrityksiin kohdistuva paine kasvaa kaiken aikaa. Sijoittajat kysyvät yritysten toimivalta johdolta yhä tiukempia kysymyksiä. Isolla rahalla on vielä suurempi valta kuin maailman suurimmalla populistilla.

Energiatehokkuus on tasapuolinen polttoaine

Ilmastonmuutos etenee sillä aikaa, kun pohdiskelemme näitä asioita.

Maapallon ilmakehään karkaavien hiilidioksidipäästöjen summa on tänä vuonna noin 50 miljardia tonnia. Päästöt ovat kasvaneet 10 miljardia tonnia kymmenessä vuodessa.

Jäätiköt sulavat nopeammin kuin tutkijat ovat ennustaneet. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski kirjoitti eilen Helsingin Sanomissa, että maapallon ilmasto lämpenee neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos päästöjen kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla.

Keinot päästöjen hillitsemiseen ovat kuitenkin parantuneet selvästi. Sähköautot ovat läpimurron kynnyksellä, aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat painuneet murto-osaan kymmenessä vuodessa ja tuulivoima on noussut kilpailukykyisimpien energian tuotantomuotojen joukkoon.

Kaikkein kustannustehokkain keino päästöjen hillitsemiseen on kuitenkin koneiden, laitteiden ja kiinteistöjen energiatehokkuus. Kansainvälinen energiajärjestö IEA kutsuu energiatehokkuutta ”ensisijaiseksi polttoaineeksi”, energianlähteeksi joka pitäisi hyödyntää ennen muita lähteitä.

Energiatehokkuuden hyviin puoliin kuuluu myös tasapuolisuus.

Fossiiliset energiavarat ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti maapallolle, mutta energiatehokkuutta voidaan parantaa jokaisessa maassa ja jokaisessa organisaatiossa.

Ei hidastu, ehkä kiihtyy

Tehokkaiden ja älykkäiden energiaratkaisujen kysyntä kasvaa kovaa vauhtia niin Suomessa kuin maailmallakin. Oman kokemukseni mukaan kiinteistöjen energiankäytön tehostamisella voidaan saavuttaa Suomen oloissa tyypillisesti 10–30 prosentin tuotto kiinteistön omistajille.

Kyse on rakennusten automaatioratkaisujen, ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen modernisoimisesta. Älykkäällä ohjauksella voidaan parantaa myös uusien kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Rahaa säästyy muihin tarkoituksiin. Hiilijalanjälki pienenee, päästöt alenevat ja rakennuksissa työskentelevien ihmisten viihtyvyys paranee.

Donald Trumpin ilmastopolitiikka ei hidasta millään tavalla toimintaa, jossa on näin paljon järkeä. Pidän mahdollisena sitä, että tässä käy jopa päinvastoin. Yhdysvaltain presidentti auttaa ihmisiä ymmärtämään, että paluu menneisyyteen on heikko strategia.

Juho Rönni
Talous- ja rahoitusjohtaja, LeaseGreen Group Oy

Tweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Share on Facebook