Energiatehokkuus etenee kaikkialla. Suomen vauhti on kuitenkin ollut hitaampaa kuin kilpailijamaiden.

Tomi Mäkipelto 15.12.2017

Energia-alan ammattilaisten varoitukset Suomen sähköpulasta ovat kiihtyneet, kun Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin valmistuminen on viivästynyt. Tammikuussa, kun pakkaset kiristyvät, energiayhtiöitä johtavat kollegani antavat jälleen haastatteluja, joissa he mainitsevat pahaenteisen sanan blackout.

Varoitukset ovat hyvinkin aiheellisia. Suomen sähköjärjestelmä on nykyisin hyvin riippuvainen tuontisähköstä.

Ongelmaa yritetään kuitenkin ratkaista hyvin perinteisillä ajatuksilla. Energia-alan ammattilaiset haluaisivat säilyttää vanhat tuotantolaitokset tai rakentaa uutta varavoimakapasiteettia – jos se vain olisi kannattavaa. Ja koska se ei ole, tarvittaisiin valtion tukea.

Sähkön kysyntäjouston, energiatehokkuuden ja hajautetun energiantuotannon mahdollisuudet unohtuvat helposti näissä puheenvuoroissa. Näiden keinojen potentiaali on hyvin suuri. Ne pienentävät sähkön ja kaukolämmön käyttäjien kustannuksia ja lisäävät energian käyttäjien valtaa energiajärjestelmässä.

Lisäetua saadaan IoT-teknologian ja keinoälyn kehityksestä. Me pystymme jo nyt rakentamaan älykkäitä tietojärjestelmiä, jotka optimoivat kiinteistön energiankulutusta säätilojen vaihtelua ja energiamarkkinoiden kehitystä ennakoiden.

Älykkäämmän energian murros etenee kaikkialla maailmassa. Suomen potentiaali on yksi suurimmista. Meillä on sekä osaamista että tekemätöntä työtä.

Suomen hyödyntämätöntä energiatehokkuuspotentiaalia voidaan verrata vaikkapa Norjan rannikolta löydettyyn uuteen öljykenttään. Molemmat ovat suuria energianlähteitä. Ensiksi mainitun hyödyntäminen on kuitenkin luultavasti kannattavampaa ja varmasti vastuullisempaa kuin jälkimmäisen.

Ruotsi kolme kertaa ripeämpi kuin Suomi

Suomessa julkaistiin 100-vuotisjuhlien alla runsaasti tietoja maamme erinomaisesta menestyksestä lukuisilla yhteiskunnan sektoreilla. Itsenäisyyspäivän aattona julkaistiin kuitenkin yksi tärkeä tilasto, jossa jäimme pikemminkin perässähiihtäjien porukkaan kuin edelläkävijöihin.

Kyse on asuinkiinteistöjen energiatehokkuudesta. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n (International Energy Agency) julkistaman datan mukaan suomalaisten kiinteistöjen energiatehokkuus on parantunut, mutta muutoksen vauhti on ollut hitaampaa kuin useimmissa kilpailijamaissa.

Suomalaisten asuinkiinteistöjen lämmityksen energiaintensiteetti oli IEA:n mukaan 0,56 GJ/m2 vuonna 2014, kun se oli 0,61 vuonna 2000.

Suomen suoritusta voitaisiin pitää hyvänä, jos lähtötaso olisi erinomaisen hyvä – koska huonoa on helpompi parantaa kuin hyvää. Suomen lähtötaso oli varmasti parempi kuin monissa muissa maissa, mutta Ruotsin suoritus viittaa siihen, että olisimme voineet pystyä paljon parempaankin.

Ruotsi starttasi vuonna 2000 samalta energiaintensiteetin tasolta kuin Suomi, mutta onnistui leikkaamaan asuinkiinteistöjen energiaintensiteettiä tasolle 0,44 GJ/m2. Maaottelun tulokset näyttävät tältä:

  • Suomi –8 %
  • Ruotsi –27 %

Espanja, Etelä-Korea, Hollanti, Itävalta, Ranska ja Saksa ylsivät yli 30 prosentin parannuksiin. IEA:n vertailussa oli mukana kaikkiaan 19 maata. Suomea hitaammin energiatehokkuuttaan kehittivät vain Italia ja Yhdysvallat.

Enemmän hyvää kuin huonoa

Jotkut pitävät vertailun tulosta huonona uutisena. Minä näen kuitenkin siinä suuren mahdollisuuden. Suomalaiset kiinteistöjen omistajat pystyvät kehittämään kiinteistöjensä energiajärjestelmiä hyvin kannattavasti ja pienillä riskeillä – hyödyntämällä esimerkiksi lämpöpumpputekniikkaa yhtä päättäväisesti kuin ruotsalaiset ovat hyödyntäneet.

Oman yritykseni LeaseGreenin kokemukset painottuvat toimitilakiinteistöjen puolelle. Olemme laajentaneet liiketoimintaamme äskettäin Ruotsiin, ja olemme saaneet sellaisen vaikutelman, että toimitilapuolella ero ei ole niin suuri Ruotsin hyväksi kuin asuinkiinteistöissä. Molemmista maista löytyy kuitenkin hyvin suuria potentiaaleja, myös ammattilaisten omistamista rakennuksista.

Rakennusautomaation, ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja valaistuksen modernisoinnit tarjoavat mahdollisuuden investointeihin, joiden tuotot kohoavat hyvin korkealle. Oman yritykseni toteuttamissa projekteissa tyypilliset asiakkaiden saavuttamat sijoitetun pääoman tuotot liikkuvat 10–30 prosentin välillä.

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet suorituksen parantamiseen. Aalto-yliopiston ja Sitran äskettäin järjestämä Energiamurrosareena asetti Suomen tavoitteeksi rakennusten nettoenergiankulutuksen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Pidän tätä täysin realistisena tavoitteena.

Kun yhdistämme oman osaamisemme siihen ymmärrykseen, mikä on jossakin toisessa maassa paremmalla tasolla, voimme aidosti nousta maailman huipulle – suunnannäyttäjäksi, joka tarjoaa parhaat ratkaisut kaikkein vaikeimpiin ja suurimpiin energia- ja ympäristöalan ongelmiin.

Energiatehokkaat ja älykkäät kiinteistöt lisäävät koko energiajärjestelmän tehokkuutta ja joustavuutta.

Kyse on myös liiketoiminnan, asumisen ja omistamisen vastuullisuudesta. Mitä vähemmän käytämme energiaa, sitä helpommin voimme luopua niistä energianlähteistä, jotka aiheuttavat haittaa ihmisten terveydelle ja maapallon ilmastolle.

Kirjoittaja Tomi Mäkipelto on Suomen johtavan energiapalveluyhtiön LeaseGreenin toimitusjohtaja.